Mieleen muistui väkevä tunnelma. Varhainen aamu, viileän sateinen ilma, usvainen vuoristo sekä vuoristomajan piipusta nousevan savun tuoksu. Harmaata, kylmää valoa.
Ulkona rinteillä piirtyvät koleaa taivasta vasten kylmäkukkien siemenpähkylät, joissa killuu kastetta timantteina. Huuruava hengitys. Lammikossa makaa kuollut, hapertunut sammakko. Raikkaus, ääretön raikkaus ja terävyys liehuvat mielessä. Mielen valtaava juovuttava, villi onnentunne.
Vuoristomajan sisätiloissa on kodikas tuli takassa. Lämmintä, tyoksuvaa, läheistä. Lautasella
mustikkapiirakkaa. Roskaisella lattialla leikkii pieni,
harmaaraidallinen kissanpentu, jonka nostan syliini ja painan hetkeksi poskeani vasten, ennen kuin se kiemurtelee pois, kun sen on mentävä taas tärkeille kissanpennun asioilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti