23. Serkkujen mökillä

Muistan rannan ja aurinkoisen päivän. Styroksilautan jolla uimme. Uuden uimapuvun, jossa oli vedenomaisia värivälkkeitä, violettia, sinistä ja vihreää. Sukeltaessa löin nenäni laituriin. Uimisen jälkeen jalkoja syyhytti kauheasti ja tuli variksensaappaat.

Rannalla isompi serkuista "ampui" pienempäänsä kävyllä ohimoon. Pienempi itki. Isänsä tuli ja antoi isommalle rimalla selkään. Kesäpäivän tunnelma oli pilalla.

22. Syksyn valot

Naiset kulkevat syksyisen yön laituria pitkin ja menevät kylmään veteen. Yksi katsoo kylmästä vedestä jo laiturille noussutta. Tämän takaa paistaa saunan valo ja iholta nousee höyryä. Nainen on kuin olento fantasiakirjasta. Laiturilta näkyvät kaukaiset valot, jotka maalaavat mustaan veden pintaan kuvajaisensa.

21. Aamu vuoristossa

Mieleen muistui väkevä tunnelma. Varhainen aamu, viileän sateinen ilma, usvainen vuoristo sekä vuoristomajan piipusta nousevan savun tuoksu. Harmaata, kylmää valoa.

Ulkona rinteillä piirtyvät koleaa taivasta vasten kylmäkukkien siemenpähkylät, joissa killuu kastetta timantteina. Huuruava hengitys. Lammikossa makaa kuollut, hapertunut sammakko. Raikkaus, ääretön raikkaus ja terävyys liehuvat mielessä. Mielen valtaava juovuttava, villi onnentunne.

Vuoristomajan sisätiloissa on kodikas tuli takassa. Lämmintä, tyoksuvaa, läheistä. Lautasella mustikkapiirakkaa. Roskaisella lattialla leikkii pieni, harmaaraidallinen kissanpentu, jonka nostan syliini ja painan hetkeksi poskeani vasten, ennen kuin se kiemurtelee pois, kun sen on mentävä taas tärkeille kissanpennun asioilleen.

20. Mummojen sauna, mizu ja hammam

Vanhalla lapsuudenkotipaikkakunnallani kävellessäni kävelin vanhustentalojen ohitse ja muistelin siellä asunutta mummoani. Hänenkin kuolemastaan on jo parikymmentä vuotta. Asuntonsa edustalla kasvoi vieläkin pensaita, jotka hän aikoinaan istutti.

Kävin pienenä usein mummon kanssa vanhustentalon yhteissaunassa. Muistan kuinka siellä oli jotenkin huumaava haju tai tuoksu. En tiedä oliko se saunan rakenteista uhkuva puun tuoksu vai joku yhteistilojen puhdistusaine. Toiseksi vahviten mieleen painunut yksityiskohta oli saunassa vallinnut valo, joka oli jostain syystä kuulaan vaaleansininen ja utuinen. Varmaankin saunan ikkunalasit tai kaakelit olivat sävytetyt jotenkin sinervään suuntaan ja aurinko paistoi niiden läpi. Saan vieläkin palautettua mieleeni saunan tuoksun ja jännän autereisen tunnelman. Kuin tilauksesta (!)luin juuri artikkelin, jossa tuo väri oli kuvailtu. Japanilaiset kutsuvat kyseistä sävyä nimellä "mizu", vesi.

Sauna täynnä paksuja, vaaleanpunaisia, poimuisia mummoja kauhistelemassa miten pieni ja laiha pikkutyttö olinkaan. Muistan että minulla oli silloin myös kumma lelu, kristallinkirkas ja lasinen, noin viisi senttiä korkea Eiffeltorni. Sitä en muista kuka sen minulle antoi, ehkä joku saunamummoista. Minusta se oli maagisen hieno.

Aikuisena kävin Pariisissa hammamissa. Siellä tuo saunatunnelma toistui etäisenä kopiona. Viileitä värejä, kylpeviä ja toistensa nahkaa uutterasti kuuraavia naisia, utua, lämpimimmän tilan keskellä oleva kylmä vesisilmäke. Vain yhdessä kohtaa saunaa oli niin kuuma että tuli sauna mieleen. Menin vilvoittelemaan vesisilmäkkeeseen ja viivyin siellä melko kauan, kun muut puolestaan kävivät vain kastautumassa. Ranskalaiset alkoivat tuijottaa kummissaan.

Kun makoilimme laatoilla, katto näytti todella merkilliseltä, kun höyry leijui kaariholvien pohjalla. Kaariholvien koristeluissa näkyi jotain vihreää, kenties jotain levää. Katosta putosi suoraan silmääni iso vesipisara.

http://www.iflscience.com/editors-blog/there-is-no-word-for-this-color-in-english-but-there-is-now-in-japanese/